2012/10/18

Ikäviä

Joskus tulee ikävä asioita ja esineitä Suomesta. Ihmisiäkin tulee ikävä, vaikka olenkin pohjimmiltani erakko. Tunnistin itseni taannoin melankoolikoksi, joka liittää merkityksiä esineisiin, jotka kertovat hänelle tarinoita. Siispä ikävöin kaikki kirpparilöytöjäni, jotka on pakattu vintille ja kellariin. Ikävöin myös kahvinkeittimien tippalukkoa, käsityötarvikkeita, sisustuslehtiä. Ikävöin Jarlan sarjakuvia painettuna sanomalehtipaperille. Ikävöin suomen kieltä, vaikka opetan sitä melkein joka päivä.  Täällä minulla ei ole kieltä, jolla ilmaista nyansseja.





Sometimes I miss things from Finland. I miss people too, even though I am a hermit at heart. I am  bit of a melancholic who attaches meaning to objects and things, which then tell her stories. Here I miss all my lovely flea market finds that are all packed up in the attic and basement. I also miss the drip lock on the coffee maker, my craft supplies and interior decoration magazines. I miss the Finnish comic strips I read in my newspaper every morning. I also miss the Finnish language although I teach it almost every day. Here I don't have a language to express nuances with.

2 kommenttia:

  1. Voin kyllä hyvin samastua siihen, että tulee kieltä ikävä ulkomailla asuessa. On se ihan eri asia äidinkielellä ilmaista itseään, vaikka osaisi toista kieltä hyvinkin.

    VastaaPoista
  2. Jutta, sitä tosiaan tuntee itsensä välillä tosi kököksi, kun yrittää solkottaa ajatuksiaan, eikä meinaa tulla mitään salonkikelpoista ulos. Varmaan samalta tuntuu opettelemaan puhuvista lapsista tai dementoituvista vanhuksista.

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi! Thank you for your comment!