2011/07/01

Hetki


Joskus on päiviä, kun kaikki soljuu eteenpäin. Vaivannäkökin on vaivatonta. Silloin ei toivo, että jokin olisi toisin tai että olisi toisaalla toisenlaisena. Halut pilaavat monta hetkeä. Sitä toivoisi tekevänsä jotain muuta, joidenkin muiden kanssa ja jossain muualla. Ihmisen halut ja todellisuus ovat myös usein ristiriidassa. Sitten ryhdytään korjaamaan todellisuutta sen sijaan, että tarkasteltaisiin kriittisesti haluja tai jätettäisiin ne omaan arvoonsa.


Paljon puhutaan läsnäolosta ja hetkessä elämisestä. Itämaiset filosofiat ja mystikot korostavat jokaisen hetken hyväksymistä juuri sellaisena kuin se on. Mutta läsnäolokin voi kääntyä suorittamiseksi. "Nyt minä nautin täysillä". "Miksi minä en nauti elämästä kuten siitä kuuluisi nauttia?", "Yritän olla läsnä enemmän ja entistä paremmin."


Ihminen on eniten läsnä silloin, kun hän ei ajattele asiaa lainkaan. Hän huomaa ehkä jälkikäteen uppoutuneensa lukemiseen, tekemiseen tai keskusteluun. Hetki vie mukanaan ja sitä unohtaa määritellä itseään ja mitata hetken arvoa ja ainutlaatuisuutta.

4 kommenttia:

  1. Ihania ajatuksia...Kiitos niistä ja hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
  2. Jarna, kiitos kommentista. Ihanaa viikonloppua sinullekin!

    VastaaPoista
  3. Joo, joskus tuntuu, että ne jotka eniten korostaa hetkessä elämistä on niitä joille se on suurin ongelma. Juuri on niinkuin sanoitkin, että se syntyy itsestään. Toki voi joskus palauttaa itsensä hetkeen, jos huomaa että ajatus karkaa jatkuvasti menneeseen ja tulevaan. Keskittyä vaikka hengitykseen tuokioksi.

    VastaaPoista
  4. Totta, heti kun läsnäolosta tekee jonkilaisen tavoitteen, niin hetki meni jo. Mutta olen silti kaikenlaisen meditaation ja hiljentymisen kannalla, sellaiset keinot tosiaan auttavat irrottautumaan ajatusten jatkuvasta virrasta.

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi! Thank you for your comment!