2009/10/10

Aarteita talo täynnä

On se aika vuodesta. Esikoinen on taas vuoden vanhempi, joten kutsuimme uudet ja vanhat ystävät juhlimaan. Kulunut vuosi on ollut sosiaalisesti satoisa ja antelias.



Juhlien aluksi lähdimme metsäretkelle etsimään aarretta. Metsässä nämä eläinystävät tarjosivat lapsille vihjeloruja, joiden perusteella aarrejahti eteni.


En ole lintu, en nisäkäs,
enkä edes eväkäs.
Tykkään kiemurtaa pitkin metsiä
ja kivenkoloa etsiä.




Jostain kuuluu outo melu,
ihan niin kuin nakuttelu.
Mikä lintu ahkeroi,
niin että koko metsä soi?




Olet jo aarretta lähellä,
yritä vähän tähyillä.
Ensin yksi kaarre,
sitten löytyy aarre!




Aarrearkusta löytyi kaikille etsijöille heijastin ja laku. Silmät loistivat ja posket punottivat. Ihmeteltiin kuka aarteen oli oikein metsään piilottanut. Ehkä se oli merirosvo? Sitten sisälle syömään.



Kaiken venhä-sokeri-hurlumhein lisäksi halusimme tarjota pikkuväelle muutaman vitamiinin. Hedelmätikut osoittautuivat menestykseksi.



Ja sitten oli tietenkin se kakku. Onnea rakkaalle veitikalle!

2 kommenttia:

  1. Ihanan aarrejahdin olet järjestänyt synttäreiden ohjelmanumeroksi! Kyllä varmasti hedelmä- ja muut herkut maistuivat reippaan ulkoilun jälkeen.

    VastaaPoista
  2. Jep, aika pienellä vaivannäöllä loppujen lopuksi sai jännittävää puuhaa juhlaväelle. Hauskaa meillä kyllä oli!

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi! Thank you for your comment!